18.1.2019

Rosa Meriläinen on nykyajan Minna Canth – Nyt hän kertoo, miten sovinistit saadaan muuttamaan käytöstapansa

Rosa Meriläinen puhuu aina suunsa puhtaaksi, ja se on herättänyt paheksuntaa yli kaksi vuosikymmentä. Tässä jutussa lukemattomien titteleiden nainen tiputtelee totuuksia muun muassa kuukautisista, Paavo Lipposesta ja siitä, miksi naiset eivät vain pyydä itselleen parempaa palkkaa.

Kirjailija, naisasianainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja – ja rääväsuu. Sellainen oli kansalliskirjailijoihimme kuuluva Minna Canth, jonka 175-vuotisjuhlavuosi on juuri alkanut.

Kaikki nuo määreet sopivat myös Rosa Meriläiseen, vihreiden entiseen kansanedustajaan ja julkifeministiin.

Minna Canth syntyi vuonna 1844 Tampereella – ja kas, siellä päivänvalon näki myös Rosa Meriläinen 131 vuotta myöhemmin.

Canthin persoonaa, teoksia ja julkisia kannanottoja paheksuivat etenkin ajan mahtimiehet ja mieskirjailijat, joista osa oli hänen läheisiä ystäviään.

Myös Meriläinen on saanut osansa arvostelusta ja paheksunnasta. Vai oletteko unohtaneet mikä kohu nousi 2000-luvun alkuvuosina, kun hän asteli eduskunnan käytävillä minihameessa, siinä roiskeläpäksi haukutussa, ja kantoi rintamerkkiä, jossa luki ”Vittu haisee hyvältä”?

Eikä silloin ollut edes somea.

Rosa Meriläinen

Kulttuuri ja taide, etenkin kirjallisuus, saa Rosa Meriläisen hymyilemään. Hän lobbaa sen rahoituksen puolesta myös Kulta ry:n pääsihteerinä.

Hatunnosto Skotlannille

Myöhemminkin Meriläinen on kohauttanut lausunnoillaan ja kirjoituksillaan tabuina pidetyistä aiheista, esimerkiksi itsetyydytyksestä. Kuukautisista hän on kirjoittanut kokonaisen kirjan.

Menkoista hän puhuu nytkin, sillä ne ovat merkittävä tasa-arvo-ongelma paitsi kehitysmaissa myös Euroopassa.

– Kuukautisköyhyys on tosiasia myös Suomessa.

– Hatunnosto Skotlannille! Meriläinen hihkaisee.

Skotlanti kustantaa ensimmäisenä maana maailmassa kuukautissuojat oppilaitoksissa ja yliopistoissa opiskeleville nuorille naisille. Kaikilla ei ole varaa hankkia niitä, jolloin he jäävät pois koulusta.

Suomessa kouluterveyskyselyissä ei ole tiedusteltu kuukautissuojien hankinnasta. Meriläisen mielestä syytä olisi.

– Suomessa ylläpidetään tasa-arvon harhaa – ettei meillä muka ole vastaavia ongelmia. Meillä on lapsia, joilla on nälkä maanantaiaamuisin kouluun tullessaan. Ei vaadi mielikuvitusta päätellä, että myös kuukautissuojien hankkiminen tekee joissain perheissä tiukkaa.

Ehkä tämäkin asia vielä paranee: eduskunnalle on jätetty vuonna 2017 lakialoite, jossa ehdotetaan kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisäveron alentamista 24 prosentista kymmeneen prosenttiin. Aloitteen jättäneen kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas) mukaan suojia voi verrata muihin apteekeissa myytäviin terveystuotteisiin, joiden arvonlisäveroprosentti on kymmenen.

Ota paikka eturivistä

Rosa Meriläinen ei ole koskaan kokenut tarvetta miellyttää muita. Julkifeministin päiväkäsky kuuluu: Ota paikka eturivistä ja keskeltä, sillä vaatimattomuus ei kaunista.

Rosa Meriläinen puhuu Sote-festareilla

Rosa Meriläinen oli yksi JHL:n Sote-festarien alustajista. Teemana oli mikäpäs muu kuin naisen paikka työelämässä.

– Niin minä teen. Olen treenannut näkyväksi tulemista ja katseen kestämistä kuusivuotiaasta lähtien.

– Olen treenannut näkyväksi tulemista kuusivuotiaasta.

Tällä tavalla Meriläinen otti tilan haltuun myös JHL:n Sote-festareilla, jonne hänet oli kutsuttu puhumaan naisen paikasta työelämästä.

Hän astui luentosaliin, pysähtyi, haki katsekontaktia yleisöön ja aloitti lainaamalla suuresti ihailemaansa sosialidemokraattia, kansainvälisestikin arvostettua poliitikkoa, joka on työskennellyt rauhan ja tasa-arvon hyväksi.

Salin täysi kuulijoita odotti sitaattia presidentti Tarja Haloselta – mutta kuulikin Paavo Lipposen legendaarisen lausahduksen tämän presidentinvaalivideolta vuodelta 2012:

– Pöö! Ei ole mitään pelättävää.

Alkuperäisen Lipposen vaalivideon voit katsoa tästä:

– Muistakaa naiset, että meillä on oikeus luulla itsestämme vaikka mitä ja mahdollisimman paljon. Toisinaan se voi johtaa noloon tilanteeseen mutta mitä siitä, Meriläinen kannusti yleisöä.

Tilan ottamista ja oman äänen kuuluviin saamista harjoitellaan myös Meriläisen kehtaamiskoulutuksissa. Kehtaamiskoulutukset ja naisten kiroiluiltamat kuuluvat Meriläisen, tutkija Saara Särmän ja toimittaja Johanna Vehkoon perustaman feministisen ajatushautomo Hatun tarjontaan.

– Usein meistä tuntuu, että muut osaavat ja kehtaavat mitä vaan. Kurssilla huomataan, että kaikki jännittävät joskus ja rohkeatkin ovat toisinaan epävarmoja ja jäävät sanattomiksi. Minäkin.

Itsetunto vahvistuu kummasti, kun huomaa, ettei tarvitse olla täydellinen. Ei kukaan muukaan ole.

Miehillä ja naisilla eri säännöt

Rosa Meriläinen kravatissa ja kauluspaidassa

Puku tekee miehen – ja naisen.

Sukupuolten palkkaero on kiistaton tosiasia. Tilastokeskuksen mukaan naisen euro on 84 senttiä.

Ero johtuu Suomen jakautuneista työmarkkinoista. Perinteisistä naisten töistä, kuten vanhusten hoitamisesta, maksetaan vähemmän kuin tyypillisistä miesten töistä. On aina maksettu.

Miksi ette pyydä palkankorotusta tai kouluttaudu paperikoneen hoitajiksi, ihmettelevät monet miehet. Meriläistä moiset kommentit korpeavat.

– Näiden neuvojien mielestä riittäisi, kun naiset pyytäisivät rohkeasti lisää palkkaa, oppisivat sanomaan ei ja ylipäätään olisivat toisenlaisia. Melkein mihin tahansa yhteiskunnalliseen ongelmaan voidaan nimetä syyllisiksi naiset, aivan erityisesti äidit, koska kaikki johtuu tietenkin kasvatuksesta ja on siis naisten vika.

– Miehille ja naisille on opetettu eri säännöt.

Meriläisen mielestä vika piilee yhteiskunnan rakenteissa. Niiden takia naisten on vaikeampi ottaa haltuun valtaa, johtajuutta ja asiantuntijuutta sekä niihin liittyvää uskottavuutta.

– On hyvä tiedostaa, että ei ole vain omaa heikkoutta, jos ei uskalla pyytää palkankorotusta tai hakea esimiestehtävään. Meidän kulttuurissamme naisille on opetettu eri sääntöjä ja taitoja kuin niitä, joilla pärjää siellä, missä jaetaan rahaa ja valtaa.

Kiltit, nöyrät ja tunnolliset

50- ja 60-luvulla kasvaneille tytöille teroitettiin kiltteyttä ja tottelevaisuutta. Saatiin mitä tilattiin: nöyriä ja kuuliaisia työntekijöitä.

Sittemmin tyttöjen kasvatusperiaatteisiin lisättiin tunnollisuuden vaatimus.

– Se on meidän 70- ja 80-luvuilla syntyneiden naisten taakka. Meillä on suuri joukko akateemisia suorittajanaisia, joilla on kymppi kaikesta. He ovat häkellyttävän ahkeria ja lahjakkaita ja onnistuvat kaikessa mitä tekevät, mutta eivät kuitenkaan uskalla olla kunnianhimoisia, Meriläinen sanoo.

– Liika tunnollisuus on 70- ja 80-luvuilla syntyneiden naisten taakka.

Selustan varmistelu ja pelko pienentävät naisia. Liika tunnollisuus altistaa myös työuupumukselle. Sille Meriläinenkään ei ole ollut immuuni.

Hän ei kuitenkaan heittäisi tunnollisuutta, kuuliaisuutta ja kiltteyttä romukoppaan.

– Moni haluaa irtisanoutua kiltteydestä, ja syytä onkin, jos mieltää kiltteyden kynnysmattona olemiseksi. Silloin kyllä tulee jyrätyksi. Itse ajattelen niin, että yhteiskunnan ongelma eivät ole liian kiltit ihmiset, vaan ne, jotka käyttävät hyväksi toisten kiltteyttä.

Ihan vaan miesten kesken

Miehet sanelevat säännöt myös työmarkkinapöydässä. Parhaiten tämä kävi ilmi pari vuotta sitten, kun kuusi miestä kokoontui pääministeri Juha Sipilän virka-asuntoon Kesärantaan allekirjoittamaan kiky-sopimuksen.

Katso Valtioneuvoston kanslian video kiky-sopimuksen allekirjoitustilaisuudesta 14.6.2016 Kesärannasta:

Herrakööriin kuuluivat Jarkko Eloranta SAK:sta, Sture Fjäder Akavasta, Jyri Häkämies EK:stä, Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista, Antti Palola STTK:sta ja Juha Sarkio Valtion työmarkkinalaitoksesta.

– Herrakööri saneli kiky-sopimuksen ehdot.

Ellei Kirkon työmarkkinalaitoksen silloista johtajaa Vuokko Piekkalaa olisi kutsuttu paikalle, naisvaltaisen julkisen sektorin lomarahaleikkauksesta olisi sovittu ihan vaan miesten kesken.

Meriläinen on kuitenkin toiveikas, sillä #Metoo -kampanja osoitti, ettei parikymppisten naisten sukupolvi ole valmis nielemään mitä tahansa.

Rosa Meriläinen on aktiivinen etenkin Twitterissä. Tässä #Metoon innoittama kannanotto:

– Maailma muuttuu, ja työelämä sen mukana. Emme ehkä saa muutettua niiden miesten asenteita, joiden mielestä naiset ovat kynnenviilaajia, kahvinkeittäjiä ja mokkapalanleipojia, mutta ainakin voimme muuttaa heidän käytöstapojaan.

Rosa Meriläinen oppi joukkovoiman ja järjestäytymisen merkityksen kesätyössään. Videolla hän kertoo, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua.

Kirjailija ja järjestöjyrä

Minna Canth oli aikansa kulttuurivaikuttaja ja tuottelias kirjailija. Niin on Meriläinenkin. Tietokirjojen lisäksi hän on julkaissut kaksi romaania, esikoisteoksen Nainen punainen (2012) ja Osterin (2016).

Minna Canth oli aikansa Rosa Meriläinen. Kuva: Victor Barsokevitsch (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)

– Jätin kolmannen romaanikäsikirjoituksen kustantajalle viime syksynä. Tieto- ja kokoelmateoksia teen omasta halusta tai tilauksesta, mutta kaunokirjallisuus on kutsumukseni, hän sanoo.

– Jätin kolmannen romaanikäsikirjoituksen kustantajalle viime syksynä.

Viime lokakuussa Meriläinen valittiin Kulta ry:n pääsihteeriksi. Se on uusi kulttuurin ja taiteen alalle perustettu keskusjärjestö. Pesti on määräaikainen, mutta Meriläinen suhtautuu siihen intohimolla.

Tuoreen pääsihteerin tärkein tehtävä on vaikuttaa taiteen ja kulttuurin yhteiskunnalliseen asemaan ja rahoitukseen.

– Kulttuurin saralla jaetaan niukkuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin ja taiteen budjetti on vain 0,8 prosenttia valtion menoista. Kulttuurialan laaja toive on saada nostettua osuus prosenttiin.

Valtion talousarvion menojen loppusumma on 55,4 miljardia euroa (v. 2018). Kulttuurille ja taiteelle siitä lohkeaa 452 miljoonaa  (v. 2018).

Hameessa vai housuissa?

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen viihtyy hameessa, mutta tällä kertaa hän pukeutui paitaan, kravattiin ja puvuntakkiin.

Mikä on Rosa Meriläisen suhde Minna Canthiin? Sanalla sanoen: arvostava.

– Hän teki työläisnaisten kohtaloista menestystarinoita ja pakotti eliitin näkemään, miten nämä naiset tulevat kaltoin kohdelluiksi niin sukupuolensa kuin luokkataustansa vuoksi.

Canthin teoksista Meriläinen nimeää rakkaimmaksi Anna-Liisan. Canthin viimeiseksi jääneessä, vuonna 1895 julkaistussa näytelmässä nuori nainen joutuu yksin kärsimään yhdessä tehdyn synnin seuraukset.

– Yhteisön julmuus ja miehen valta livetä vastuusta ottavat vieläkin päähän niin, ettei veri meinaa kiertää. Siksi toivon, että oppisimme kohtelemaan nuoria naisia lempeämmin.

– Kunpa oppisimme kohtelemaan nuoria naisia lempeämmin!

Canth pukeutui aikakaudelle tyypillisesti 
pitkään hameeseen. Hiukset oli koottu päälaelle lainehtivaan nutturakampaukseen. Myös Meriläinen viihtyy nutturassa ja hameessa, tosin huomattavasti lyhyemmässä.

Tämän jutun kuviin hän kuitenkin pukeutui kauluspaitaan, kravattiin ja puvuntakkiin. Miksi ihmeessä? Koska toimitus pyysi – ja koska hän on kiltti. Solmio ja paita alleviivaavat sitä, että maailma on edelleen miesten, 175 vuotta Minna Canthin syntymän jälkeen.